Loving life

Bussissa matkalla sukulaisten luokse myöhään perjantai-iltana katsellessa kun kaupungin valot jää taakse ja edessä vuoriston pimeys ja hiljaisuus, vuorokausi vaihtuu toiseen, mun kuustoista ikävuotta muuttuu yhtäkkiä seittemääntoista. Samana päiväni oon ollu kolme kuukautta pois kotoa, tavallaan. Mihin tää aika menee? Mihin mä meen?
Mun synttäri-viikko oli kyllä aikalailla kaaos.. Tiistaina oli ikävä kotiin kun oli äitin, isin ja mun synttärit sillä viikolla, keskiviikko meni aikalailla itkeskellessä rakkaan ihmisen perään, perjantaina skypetin siskojen, äitin, isin, mummon ja vaarin kanssa ja illalla tosiaan koulun jälkeen 4 tunnin bussimatka Villa Doloresiin. Sunnuntaina kun sieltä palattiin niin iltapäivä 18-aamu 6 kavereiden kanssa..
Ton viikon aikana opin paljon, menetin, kasvoin. Olen kaikesta siitä kiitollinen. Kun on vaikeaa niin kyllä huomaa mitn ihania ihmisiä mulla on mun ympärillä, lähellä ja kauempana! <3 Ton viikon aikana hukuin haleihin ja rakkauteen!
Seuraava viikko olikin jo huomattavasti helpompi. Tiistaina oli hyvän kaverin synttärit, oltiin siellä syömässä illalla. Mun mielestä on ihanaa että täällä synttäreitä juhlitaan kaikkien rakkaiden kanssa, isovanhemmista kavereihin! Kaikki on yhdessä, nauttii ruuasta ja toistensa seurasta :) Loppuviikko menikin koulussa ja perjantai ilta(+ lauantai aamu..) kavereiden kanssa. Lauantaina nousin noin 6 iltapäivällä ja lähdin ostamaan äidille äitienpäiväksi ruusuja. Illalla syötiin asadoa ja oleskeltiin vaan perheen kanssa. Sunnuntaina käytiin leikkauttamassa pikkuveikan hiukset, muuten vaan kotosalla :) Tänä maanantaina lähdin koulun Vida en la Naturaleza(Elämää Luonnossa)-ryhmän kanssa keskelle ei mitään retkelle :) Keskiviikkona koulun jälkeen menin yhelle kaverille juomaan mateta ja oleskelemaan.
Nyt pikku kuvapläjäys kaikesta :)

                                              Pollo del discoooooo, ruokaa kavereiden kanssa

                          Ei täälläkää aina aurinko paista.. Toi oli päivä kun oli tornadon syntymässä!

                                                        

                                                             Kävin uimassa tuollaaaa!

                                                     Piroooooo <3

                                                          Juli <3

                                                           Serkku-Eli ja Francesca

                                                              Serkku-Martin

                                                          Mun synttärikakut ;)

                                                     Preparando el asado!

                                                      Asadoooooo, pihvit vaa puuttu vielä..

Ensi viikon lauantaina lähen mun vaihto-oppilasjärjestön kanssa etelä-Argentiinaan pariksi viikoksi!! jipiiiiiii :) ihana nähdä taas kaikkia mun vaihtarikavereita <3
Tsemppiä syksyn ja talven pimeyteen sinne Suomeen, mä nautin täällä alkavasta kesästä! <3 enää kuukaus koulua! ;) Loving my lifeeeeeee!
Besos <3

Maailmantuuliin eksynyt

Anteeksi, on kulunut aivan liian kauan aikaa siitä kun viimeksi kirjoittelin!
Viikon päästä kolme kuukautta täällä, what! Se on neljäsosa koko mun ajasta !! Arki rullaa ihan normaalisti, käyn koulussa, salilla, lenkillä, oon kavereiden ja perheen kanssa... Pari sellasta vähän arjesta poikkeavampaa juttua: olin mielenosoituksessa, tai oikeastaan sellaisessa muistokulkueessa. Se oli sellanen jossa muisteltiin vuonna 1976 hävinneitä opiskelija nuoria jotka ajoi niiden omia oikeuksia mutta ne vietiin niiden kotoa ja niit kidutettiin ja vaikka mitä.. Niit hävis yhteensä kai joku 330 (kaikki nuoria 16-19 vuotiaita) ja vaan yksi niistä päästettiin takaisin vapauteen, ja lopuista ei ole tieoakaan mihin ne joutui. Meillä ei ole nyt autoa kun mamin perään ajettiin liikennevaloissa, mami on täysin kunnossa mutta auto onkin sitten täysin lytyssä.. No sitten vähän iloisempia uutisia: meillä on uusi koiranpentu, Ciruela, se on mun, mun pikkuveljen ja mun siskon yhteinen! Suomesta tuli paketti suklaita, kirjeitä, asioita jotka merkitsevät mulle aivan ärjettömän paljon!
Ei tääl oikeen tapahdu mitään muuta ihmeellistä, kesä lähestyy, ens kuussa menen mun järjestön kanssa kiertämään Etelä-Argentiinaa pariksi viikoksi, perheen lomamatkaa mietitään uudelleen...

Ikävä, se on asia jota mietin aika usein. Mutta kaikenkaikkiaan en tunne sitä. Se käväisee mielessä aina välillä, muttei ole sydäntä raastava ja ylitsepääsemätön. On hetkiä kun eksyn liikaa mun ajatuksiin ja iskee ikävä, silloin on tärkeetä avata sun silmät, kattoo ympärilles. Kaikki on hyvin, sulla on ihania ihmisiä ympärillä jotka välittää susta. Älä välitä liikaa pikkuasioista, pysy positiivisena niin selviit mistä vaan. Asenne ratkaisee, muista se! <3
"Memories never die, even if the people does." Tällä mennään, en tiedä ketkä pysyy mun rinnalla, ketkä eksyy maailmantuuliin. Mutta tiedän ettei muistot koskaan katoa, kannan niitä läpi kaiken mun sydämessä. En unohda ketään joka on kerran saanut mut nauramaan, itkemään tai saanut mut ymmärtämään jotain tärkeetä <3

                                                           Riiviö Ciruela!

                                                          

                                                      Koulun sisäinen futisfinaali!

                                                               Iltalenkillä!

                                                                  Salil jee!

                                               Pikkupikku kotikaupunki :))

Kirjottelen taas joskus tässä lisää, nyt lähen vähän juoksemaan ! :)
Chau, besoooos <3